Ompelukone ja korupihdit

Kun palasimme kesälomareissulta kotiin, oli auton takakontissa mukana vanha tuttu: mummoni vanha polkuompelukone. Virittelin sen polkemiskuntoon ja jäin saman tien koukkuun. Joten ompelin:

Koska kaikilla videoita kuvaavilla neulojilla on hienoja projektipusseja, halusin mäkin ommella pari. Lopulta niitä oli iso kasa, 11 kappaletta. Itselle jätin yhden, 8 lähtivät jo postin kyydissä maailmalle ja kaksi on minulla vielä odottamassa uutta kotia. Uusia tulee syntymään; hitaasti, mutta varmasti. Äärettömän koukuttavaa.

Kaivoin myös korupihdit esiin jo ennen lomaa. En ole koskaan ollut mikään koruaskartelija, mutta siitä huolimatta minulla on iso kasa helmiä ja erilaisia pihtejä sekalaisten käsityötarvikkeiden laatikossa odottamassa käyttökohdettaan. Päätin opetella tekemään silmukkamerkkejä.

Ja niitähän syntyi! Kuvassa kuusi settiä, yhteensä olen askarrellut ainakin 30 erilaista silmukkamerkkisettiä, renkailla ja vaijereilla. Kuvassa oleviin kokeilin värillisiä vaijereita. Helmien valitseminen ja yhdisteleminen on ollut todellista väriterapiaa ja ihan mielettömän kivaa!

Tämän postauksen pääpointti tulee tässä;
OLEN AVANNUT OMAN ETSY -KAUPAN!
Tervetuloa ostoksille tai muuten vain ihmettelemään mitä minulla onkaan tällä kertaa myynnissä :)

Halusin perustaa kaupan ja myydä pieniä, itse tekemiäni juttuja säästääkseni teollisuusompelukoneeseen. Viimeaikoina on alkanut tuntua yhä enemmän siltä, että haluaisin elättää itseni käsitöillä ja ennen kaikkea verhoilulla, joten nyt on aika alkaa oikeasti säästämään kunnon kolmisyöttökoneeseen. Tämä on siis todellinen Make you dream come true -juttu, ja halusin siitä mainita jotta tiedätte että jokainen verotuksen jälkeen käteen jäävä euronen menee mun tämän hetken suurimman unelman toteuttamiseen. Iso kiitos kaikille jotka ovat sitä jo tukeneet ja iso kiitos niille, jotka tulevaisuudessa tulevat osallistumaan ostamalla minulta jotain itse tehtyä! :*

Vauvaneuleita

Loma-aikana minulla oli tarkoitus neuloa siskoni tulevalle vauvalle neuleita, joita voin antaa hänelle vauvalahjaksi. Sainkin valmiiksi yhden parin sukkia ja neuletakin. Tarkoituksena oli neuloa myös pipo, mutta koska en omistanut sopivankokoisia puikkoja, se jäi siltä reissulta tekemättä.

Malli: Puerperium Cardigan

Vastasyntyneen koon ohje on ilmainen

Lanka: Drops Baby Alpaca Silk

Menekki: 100g

Puikot: 4mm 80cm pyöröt

Halusin neuloa pienen neuletakin ylhäältä alaspäin. Siinä ei saisi olla saumoja koska en tykkää saumojen yhdistämisestä ja ohjeen pitäisi sopia arkustani löytyviin lankoihin. Kysyin jälleen videoideni katselijoilta ehdotuksia ja tämä valikoitui toteutettavaksi. Lankana on ihanan pehmeä alpakkasilkkisekoite kivassa savunsinisessä sävyssä. Neuloin neuletakin kaksinkertaisella langalla jolloin siihen meni tasan kaksi kerää.

Nopeaa ja helppoa!

Koska olen harrastanut viime aikoina muutenkin kaikenlaisten uusien juttujen kokeiluja niin tässä oli taas pari uutta juttua minulle. Tämä oli ensimmäinen ylhäältä alas neulottu neuletakki ja opettelin hihoja neuloessa myös neulomaan magic loopilla. Olen pitänyt looppaamista jotenkin hirveän isona mörkönä tähän asti ja ihan naurattaa kuinka turhaan. Hihoista tuli todella siistit ja olen tyytyväinen, että sopivankokoiset sukkapuikot jäivät matkatavaroita pakatessa kotiin!

Kuten neuleesta näkyy, käsialani on todella tiivistä kun voin neuloa pelkkää sileää (hihat) ja taas oikeaa ja nurjaa neuloessa siinä on selvästi pientä epätasaisuutta vaikka olisinkin sen kastellut ja kuositellut.

Ohjeesta poiketen laitoin neuletakkiin vain kolme nappia. Napinläpiä siinä on kuitenkin ohjeenmukaisesti 7kpl, mikäli sisko haluaa laittaa loputkin napit takkiin. Tästä tuli mielestäni oikein söpö!

Junasukkia eri langoista

Minulla on ollut tämän vuoden puolella pieni vauvansukkaprojekti meneillään, johon viimein sain seitsemännen ja viimeisen parin nyt lomalla valmiiksi. Olen käyttänyt sukkiin erilaisia ohuita jämälankoja ja neulonut niitä langasta riippuen 2,5mm tai 3mm puikoilla.

Alkuperäinen ajatukseni oli neuloa 2x7 paria sukkia: seitsemän paria vauvalle ja seitsemän paria äidille ja vielä matsaavissa väreissä tai jopa samasta langasta. Ajatuksena, että joka viikonpäivälle olisi molemmille oma pari sukkia. Projekti kuitenkin typistyi nyt lopulta pelkäksi vauvansukkaprojektiksi (koska laiska sukkien neuloja).

Viimeinen valmistunut pari

Olen käyttänyt sukkiin yhteensä lankaa 193 grammaa. Ihan kivoja jämälankasyöppöjä siis. Sukkaparien painot liikkuvat 24-36 gramman välillä. Olen kyllä tyytyväinen siihen, että sukat ovat viimein valmiit! Pääsee suunnittelemaan jotain muuta välillä :)

Siskoni jo valitsi valmistuneista sukista kaksi paria itselleen, hänelle neuletakin mukaan lähtevät siis oranssi-harmaat sekä violettiraidalliset pikkusukat.

Spindrift Shawl ja kimallesukat

Pitkästä aikaa! Syksy alkaa jo olla ovella ja lämpimät ilmat ovat muisto vain. Ainakin tuntuu siltä, että täällä meilläpäin sataa vain vettä koko ajan. Ja lehdet lentävät puista!
Ne, jotka seuraavat videoitani tietävät jo, että vaikka blogin puolella on ollut hiljaista, olen silti neulonut yhtä sun toista tässä menneiden viikkojen aikana. Koska olen laista, päätin hieman yhdistää eri neuleita samoihin postauksiin. Toki neuleilla on toisiinsa jokin yhteys, joten älkää huoliko, ei täältä täyttä sillisalaattia ole tulossa!

Malli: Spindrift Shawl 

(Ravelryssa maksullinen, ilmaiseksi jos liittyy workshopiin)

Lanka: VickeVira Myprecious Merino Handdyed

värissä Love Unlimited

Menekki: 86g

Puikot: 4mm 80cm pyöröpuikko

Fiilis: Ihana!

Aloitan tällä kertaa huivista, jonka sain valmiiksi aikalailla tasan kuukausi sitten. Tämän huivin tarina lähti oikeastaan langasta: raaskin viimein ostaa VickeViran käsinvärjättyä glitterlankaa ja ne saapuivat postissa sopivasti ensimmäistä videojaksoani varten. Hänen lankojaan löytyy myynnistä Etsystä, joten sinne hiphop vaan ihastelemaan ;) Joka tapauksessa, tilasin kaksi vyyhtiä; tämän pinkkisävyisen sekä sateenkaaren värisen. Kyselin, että mitä näistä kannattaisi tehdä jos ei ole aiemmin neulonut tällaisia huiveja, ja minulle ehdotettiin tätä mallia. Joten tuumasta toimeen, vyyhti kerälle ja huivi puikoille. Itse tilasin tuon workshopin, johon siis sisältyy muutama huiveista perusasoita kertova s-postiviesti ohjeen kirjoittajalta.

Huivin neulomiseen meni tasan viikko. En malttanut laskea sitä käsistäni kuin vain hetkeksi kerrallaan. Olin ihastunut. Tämän neulominen oli kyllä todellista väriterapiaa!

Huivin valmiiksi saatuani se oli vain säälittävä mytty, ja pelkäsin ettei se suoristuisi siitä mihinkään. Kastelin sen huolellisesti ja pingotin nuppineuloilla olohuoneen levitettävälle sohvalle yöksi kuivumaan. Aamulla sain irroittaa sohvasta huivin, joka jopa näytti huivilta. Olin todella tyytyväinen lopputulokseen ja hetihän siitä piti saada kuvat ja laittaa vähän videotakin taas lataukseen.

Huivi on ollut minulla käytössä paljon. Melkein joka päivä. Pidin sitä kesälläkin niinä päivinä kun oli vielä oikeasti lämmintä eikä olisi vielä tarvinnutkaan huivia. Pientä extraa arkeen :) Ylläoleva kuva on mökiltä, hetki kuvan oton jälkeen alkoi kamala ukonilma ja vesisade.

Kuvista se ei juurikaan näy, mutta tässä langassa on mukana stellinaa. Eli toisin sanoen kimalletta! Ja kukapa ei kimalteesta tykkäisi (ainakin minä olen tällä hetkellä ihan hulluna kimallelankoihin). Lanka oli tosi hyvää neulottavaa, kivan tiukkakierteistä ja värit oli todella hienoja. Vaikka tämä on aika pinkkivoittoinen niin mukana on pieniä speklejä; turkooseja, keltaisia, lilaa. Oli kivaa kun neuloessa puikolle yhtäkkiä tulikin pinkin silmukan sijaan vaikkapa turkoosi.

Huivin jälkeen neuloin vauvan neuletakin, josta lisää myöhemmin. Olimme tässä vaiheessa tosiaan lomailemassa vielä, ja minulla oli muutamaan projektiin langat mukana. Esittelen tähän huivin perään nyt siis sitä seuraavan työn, joka kimaltaa myös :)

Malli: Sukat varpaasta varteen

Koko: 38

Langat: Lanitium ex Machina glitter sock värissä Limbo

VickeVira Myprecious Merino Handdyed

värissä Love Unlimited
Menekki: 50g

Puikot: 2,5mm cubics

Fiilis: Uuden opetteleminen on kivaa!

Neuloin siis ihan perussukat. Halusin käyttää huivista jäljelle jääneen pikkunöttösen heti, ja ajattelin heti että siitä tulisi kivat yksityiskohdat tämän glitterlangan kanssa. Tuumasta toimeen siis.

Näissä jännää oli se, että en ole kertaakaan aiemmin osannut neuloa varpaista varteen käyttökelpoisia sukkia. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että en lue ohjeita kunnolla ja alan sooloilemaan alun jälkeen kuvitellen että kyllä minä osaan. No, ennen tätä en osannut.

Nämä on siis neulottu varpaista alkaen. Kun olin tehnyt pohjavärillä lisäykset loppuun, tein tehostelangalla helpot kuviot sukkien kärkiin. Minusta niistä tuli varsin söpöt! Kärjen aloituksessa käytin Ulla -neulenettilehden ohjetta kärjestä aloitettaviin sukkiin.

Kuvioiden jälkeen neuloin sitten vaan sileää. Silmukoita minulla oli 15/puikko, jonka koen olevan ihan riittävä määrä omalle käsialalleni. Tein kiilalisäykset, kantapään ja kiilakavennukset Koukuttajan Kootut -podcastin Marikan ohjeen mukaisesti. Jos kiinnostuit, asiaan löytyy oikein hyvä ohjevideo hänen kanavaltaan Youtubesta. Kaikin puolin istuva jälkeenpäin neulottu kantapää, tykkään oikein kovasti!

Harjoittelin myös ensimmäistä kertaa neuloen silmukointia kantapään päättelyyn. Kolme kertaa uusi juttu minulle siis näissä sukissa!

Kun olin neulonut kantapäänpaikan, neuloin kiilakavennukset varteen, jätin silmukat odottamaan ja neuloin kantapäät seuraavaksi. Koska halusin, että specklelanka riittää myös varteen, halusin tähän väliin tehdä näin päin. Ja sitähän riitti melkein yli tarpeiden :) Varret vain valmiiksi ja tadaa, kimaltavat sukat ovat valmiit!

Näin kirjoitettuna näiden valmistuminen kuulostaa ihan siltä että se tapahtui sormia napsauttamalla, mutta kyllä näiden kanssa tuli viikon verran puuhailtua. Tein niin paljon muutakin lomalla että sukat jäi välillä pakostakin paitsioon.

Näiden neulominen oli tosi kivaa ja tuntui että valmista tuli todella nopeaan kun sai koko ajan harjoitella jotain uutta. Välillä kun tuntuu, että sukatkin tulee neulottua aina sillä samalla vanhalla kaavalla niin siihen meinaa tylsistyä. On tosi kivaa vaihtelua tehdä välillä vähän eri tavalla.

Haaveissa olisi harjoitella hieman erilaisia kantapäitä, saa nähdä mihin sukkiin saan niitä sitten lopulta harjoiteltua!

Seuraavassa postauksessa tulee olemaan vauvaneuleasiaa. Minineulevaroitus siis ;)

Punaista ja mustaa

Vaikka minulla on ollut kovin vihreä kausi meneillään, avomieheni neuleissa on tällä kertaa käytetty ihan muita värejä. Olen neulonut siis yllättävän paljon punertavaa lankaa.
Punaisesta väristä täytyy sanoa sen verran, että se ei kuulu minun suosikkeihini ollenkaan. Vaikka jotkin sävyt ovat todella kauniita, jotenkin tuntuu todella vaikealta ottaa jotain punaista työn alle. Tällä kertaa kuitenkin selvisin näistä kahdesta projektista oikein hyvin; taisimpa jopa nauttia niistä joiltakin osin!

 Mikä: Tuubihuivi

Mitat: korkeus 27cm, pituus 53cm (kaksinkertaisena)

Lanka: Viking Alpaca Silk kaksinkertaisena 

Menekki: 304g

Puikot: 4,00mm 80cm Zingit

Fiilis: No joo :)

En muista, kuinka monta kertaa olen kertonut jo tämän langan tarinan. Kävin siis viime tammikuussa Oulun Lankamaailmassa josta ostin neljä kerää tätä lankaa. Siitä oli alunperin tarkoitus tulla pipo ja kämmekkäät avopuolisolleni, mutta lopulta aloitinkin keristä tuubihuivin. Huivin piti olla kaksin kerroin kaulan ympäri yltävä ja sopivan napakka. Ei saa olla yhtään naisellinen!

Ne neljä kerää neulottuani tajusin, ettei huivi ole vielä riittävän pitkä. Meinasin jo tilata lisää lankaa netin kautta, mutta maltoin mieleni kun muistin, että olen muutenkin menossa nyt kesällä käymään Oulussa. Kesäkuussa reissu sitten olikin jo ajankohtainen (kirjoitin Lankamaailman blogitapaamisesta hieman aiemmin) ja ostin samalla reissulla kaksi kerää lisää tätä lankaa. Kiva yllätys oli, että lankaa oli jäljellä ja vieläpä samaa värjäyserää!

Reissun jälkeen otin sitten huivin jälleen työn alle ja se valmistuikin sopivasti heinäkuun alussa. Tämä on siis toinen huivi, jolla osallistun Kiukkulinnun Podcastin Åsarum -Kaliin. Kalista löydät lisätietoja Ravelrysta Kiukkulinnun omasta ryhmästä.

Huivia oli mukava neuloa, juuri sopiva telkkarineule tällainen ainaoikea tuubihuivi. Lopuksi yhdistin päät silmukoimalla yhteen. Jos jotain muuttaisin, ottaisin isommat puikot (ehkä vitoset?). Huivista tuli aika tykky, mutta ei onneksi liian. Uhri ei ole vielä sovittanut huiviaan, pidän peukkuja että ensi talvena tulee sen verran pakkasta että tämäkin tulee tarpeeseen. On nimittäin niin lämmin ettei ihan pikkupakkasilla kannata välttämättä käyttää!

Mikä: Ilmainen ohje Socks of kindness

Koko: 46

Lanka: Opal Handverk und hobby: Friseur

Menekki: 80g

Puikot: 3,00mm cubics

Fiilis: Kyllähän näistä sukat tuli!

Toinen hiljattain valmistunut, punaista sisältävä työ on nämä villasukat. Päätin jonkin aikaa sitten, että avomieheni tarvitsee myös yhdet ohuet villasukat; olen neulonut hänelle huovutetut tossut, 7-Veikan paksuiset ja Nallen paksuiset sukat, joten siitä puuttuu vielä yhdet tällaiset tosi ohuet!

Mies valitsi itse värin lankavarastostani. Alunperin aloitin tästä langasta viime Oulun reissulla yhtä toista mallia, joka osoittautui liian hienoksi tälle värille. Kaunis malli hukkui kokonaan tämän langan raitoihin. Suunnitelma meni siis uusiksi ja sukka purkuun. Päätin siis aloittaa lahjasukkien sijaan pitkään suunnitelmissa olleet miehen sukat. 

Ravelryssa aikani malleja selailtuani löysin tämän kivan mallin. En halunnut neuloa kokonaan sileitä sukkia, ja mielestäni malli sopi hyvin myös miehen sukkaan. Neuloin pitsiä vain varteen, jotta sukat olisivat hyvät myös kengässä.
Muutenkin ainoa asia, minkä otin suoraan ohjeesta on tuo pitsiosuus. Suosittelen kaikille kyseistä pitsiä, se on todella helppo ollakseen noin näyttävä! Ohje on kirjoittettu, ja sen löytää englanninkielisenä ohjesivun alaosassa olevan linkin takaa. Itse piirsin pitsiä varten ruutupaperille kaavion. Tykkään enemmän seurata kaaviota kuin kirjoitettua ohjetta, jotenkin helpompi pysyä kärryillä siitä missä on menossa.

Kantapään tein itselle uudella tavalla: tein vahvennukset kantalapun nurjalla puolella! Mielikuvani asiasta oli, että se olisi tosi nopeaa ja helppoa! Jostain syystä minulla on ollut taas kauhea HYI -kausi nurjiin silmukoihin liittyen, joten ajattelin että siitä tulee kivaa. No, eipä tullut. Se oli tosi hidasta ja vaivalloista ja jouduin koko ajan katsomaan, pitääkö se silmukka nyt nostaa vai neuloa nurin. Kaksi kertaa jouduin purkamaan kantalappua, koska olin sekoillut nostoissa ja ne oli väärässä paikassa (miten niin perfektionisti?)

Olen siis oppinut lapsena koulussa, että vahvistetun kantapään nostot tehdään oikealla puolella. Joten tämä olikin sitten todella hidasta ja outoa.

Kantapäästä selvittyäni posotin vaan menemään sileää niin kauan että koko 46 oli jotakuinkin kärkikavennuksia vaille valmis. Toisen sukan kanssa tuli taas kantapäässä pieni suvantovaihe, koska inhosin jo etukäteen sen neulomista. Nyt jälkeenpäin vähän naurattaa, millaisia tuntemuksia näinkin pieni asia voi käsityöläisessä aiheuttaa.

Totean loppuun vain, että voi olla että kokeilen joskus uudelleen tuollaista kantapäätä, tai voi olla etten. Hyvin mahdollista että en.