Saumurin surinaa

Minua on jo hetken aikaa harmittanut se, että ainoa lenkkeilypiponi on paitsi liian iso, myös hieman liian erikoisen värinen. Ajattelin, ettei sellaisen ompelu itse voi olla kovin vaikeaa, ja niinpä kaivauduin blogien ihmeelliseen maailmaan tutkimaan erilaisia ohjeita.

Vaikeaa ohjeiden löytäminen ei ollut, ja päädyin kokeilemaan kahta erilaista. Toisessa pipo tehdään kahdesta kappaleesta ( MakaMarr ), toisessa taas neljästä (vuori eri kankaasta kuin pääliosa - loistava käyttökohde tilkuille) ( Tikbumsa ).

Näihin harjoittelukappaleisiin käytin kummitädiltäni saatuja trikookankaita. Tulipa samalla testattua mummon vanhan saumurin toiminta - toimii hyvin, joskin jokunen hyppytikki näkyi eksyvän joukkoon. Alkuun ompelin kaksi pipoa, nostin saumurin kaappiin ja otin sen hetken päästä uudestaan esille innostuessani ompelemaan vielä yhden. Näiden ompeluun jää näköjään koukkuun!
Tein samoista kankaista myös yhteensopivat minituubit - eipä palele kaulaa lenkkeillessä..

Ensimmäinen pipo valmistui punaisesta ja punavalkeasta raitatrikoosta, kukkiin sain inspiraation TÄÄLTÄ .
Koska ruusujen teko ei ihan onnistunut, päädyin säätämään omiani ja tekemään erilaisia kukkasia. Yhdessä kukassa on lisäksi koristeena nappeja ja helmiä.

Sininen setti syntyi toisena. Koska kangas itsessään on melko kirjavaa, en laittanut pipoon mitään koristeita (vaikka koristeharakka minussa kovasti yrittikin asetella siihen kaikenlaista napeista alkaen..).
Siniraidallinen pipo on se mattimyöhäinen innostuttaja, johon tein koristeeksi ruusukkeen napilla.
Inpiraatio TÄÄLTÄ .

Iloa ystävien elämään: Facebook -haaste

Bongasin vuoden alussa erään ystäväni FB-päivityksestä hauskan yllätyshaasteen vuodelle 2014. Haasteen tarkoituksena on ilahduttaa muutamaa ystävää itse tehdyllä yllätyksellä jossain välissä vuoden mittaan. Omalla seinälläni julkaisin haasteen jotakuinkin tässä muodossa:

Ne viisi henkilöä, jotka ensimmäisinä kommentoivat tätä päivitystä, tulevat saamaan minulta tämän kalenterivuoden aikana pienen yllätyksen - jotain kivaa käsin tehtyä, ostettua tai kierrätettyä. Tämä tapahtuu tietysti varoittamatta ja ajankohta jää arvoitukseksi vielä tässä vaiheessa, joten laitathan yksityisviestillä minulle osoitteesi jo etukäteen

Jutun juju? Näiden henkilöiden tulee päivittää samainen tarjous omalle seinälleen (sopivalla kielellä) ja näin lahjoittaa ILOA.

Tehkäämme vuonna 2014 kivoja ja rakastettavia asioita toisillemme ilman muuta syytä kuin että saa toisen hymyilemään ja näytetään samalla, että ajattelemme häntä!

Idean ja tekstin saa kopioda omaan käyttöön; laitetaan ilo kiertämään :)

Palatakseni aiheeseen, omaan julkaisuuni kommentoi kokonaista kaksi ihmistä (joista en tosin ole kummallekaan mitään vielä postissa lähetellyt), mutta sain kuitenkin itse toiselta heistä kivan pehmoisen yllätyksen postissa.

Lankaapa hyvinkin! Yksi keristä ehti jo muuttua koulun ohessa nilkkasukiksi, joita tykkään käyttää hieman liian isoissa talvinilkkureissani silloin kun laitan päälleni mekon/hameen ja sukkahousut enkä halua sukkieni näkyvän kengistä.

Tätä lankaa, Novitan Otavaa, olen käpistellyt muutamaan otteeseen kaupassa, mutta mielestäni hassujen värien takia se on sinne myös tullut aina jätettyä. Nyt kun se on testattu, sanoisin että ihan ok lanka, ei sen enempää tai vähempää.
Lanka on 100% villaa, josta 35% kierrätysvillaa. Olisi mielenkiintoista tietää mistä tuo kierrätysvilla tulee.

Sukkiin meni pikkasen vajaa kerä, tasan 40g lankaa 3,5mm puikoilla. Tein koon 37.
Samalla tuli korkattua uudet 15cm mittaiset puikot, joita tuli tilattua Kiinasta koossa 3mm, 3,50mm ja 4mm. Ne olivat kyllä yllättävän näppärät, juuri sopivan kokoiset tällaisilla silmukkamäärillä (12s/puikko). Harkitsen noiden kolmen viimeisen muuttamista raitasukiksi, sillä keskenään nuo värit ovat hyvässä harmoniassa..

Pikkuruisia neuleita

Lanka Opal Sweet ' n spicy sekä Nightlife.

Puikkoina käytetty 3,00mm sukkapuikkoja.

Kumpikin setti painaa 25g

Sain viikko sitten kummitädiltäni pyynnön: löytyiskö minulta lankaa ja tekisinkö pienille kaksospojille sukka- ja piposetit? Kauaa ei tarvinnut miettiä ja lankoja kaivella, että pystyin vastaamaan myöntävästi.

Pipoihin laitoin 72 silmukkaa, neuloin noin 7cm ja aloitin kärkikavennukset.

Sukkiin 32 silmukkaa, 30krs vartta, ainaoikein kantapää (joka on yllättävän söpö!), kiilakavennukset, 8krs sileää ja nauhakavennukset kärkeen.

Ihania, helppoja ja nopeita töitä, joista tuli mielestäni todella kivat. Toivottavasti myös vastaanottaja pitää niistä.

Blogin päivitystä, nurinaa ja kaipausta

Jo jonkin aikaa olen harmitellut blogini ulkoasua ja sen keskeneräisyyttä.
Nyt kun viimein on laiska viikonloppu meneillään, sain aikaiseksi hieman suuremman ulkoasuremontin. Eli toisinsanoen koko homma uusiksi värejä myöten.
Mitäs tykkäätte?

Käsityörintamalla on ollut hiljaista, pikkuneuleita on pukannut mutta mitään en ole valmiiksi asti vielä saanut. Ehkäpä huomenissa saisin taas tännekin jotain esiteltävää :)

Ulkoasua pohtiessani huomasin, että tehdessäni viime syksynä postausta lempituolistani olin kokonaan jättänyt ennen purkua- ja kaavoituskuvat kyseisestä postauksesta pois.
Koska kyseiset kuvat ovat lopulta oikein hyvät, ajattelin julkaista ne tässä yhteydessä kun kuitenkin ajattelin asian vierestä höpöttää.
Alkuperäisen postauksen voi lukea täältä:
http://drawemen.blogspot.fi/2013/08/neulontanurkkauksen-tuoli-ja.html

Tuoli ennen purkua

Käsinoja kaavoitusvaiheessa

Valmis tuoli

Kuluneella viikolla iski hirveä ikävä takaisin TEAKiin ja verhoiluhommiin. Satuin valitsemaan koulutyöni (Powerpoint) aiheeksi verhoilun, ja kaikkia näitä vanhoja kuvia selaillessani tiesin että olen jo löytänyt alani. Seuraava ajatus olikin, että mitä ihmettä mä täällä koulussa teen?!
Ei auttaisi epäröidä tällä tavalla, kun karu todellisuus on se etten ole vielä lähelläkään itseni työllistämistä verhoilun saralla. Se haave pienestä erityisestä verhoomosta ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään.
Ensiavuksi olen jo etsinyt paikallisen opiston sivuilta tietoa tulevista verhoilukursseista ja ajattelin sellaiselle jopa osallistua kun mahdollista. Hankkia jonkun perinteisen tuolin ja lähteä harjoittelemaan alaa siltä kannalta. Olen jopa miettinyt TEAKiin palaamista lähivuosina, hakemaan lisää koulutusta perinteisen ja ajoneuvoverhoilun puolelta.

Katsotaan, katsotaan. Ja yritetään opiskella ja säästää rahaa. Pian päästään jo tekemään asennusharjoituksia käytännössä, jospa se auttaisi tähän hirvittävään tekemisennälkään..