Vauvaneuleita

Loma-aikana minulla oli tarkoitus neuloa siskoni tulevalle vauvalle neuleita, joita voin antaa hänelle vauvalahjaksi. Sainkin valmiiksi yhden parin sukkia ja neuletakin. Tarkoituksena oli neuloa myös pipo, mutta koska en omistanut sopivankokoisia puikkoja, se jäi siltä reissulta tekemättä.

Malli: Puerperium Cardigan

Vastasyntyneen koon ohje on ilmainen

Lanka: Drops Baby Alpaca Silk

Menekki: 100g

Puikot: 4mm 80cm pyöröt

Halusin neuloa pienen neuletakin ylhäältä alaspäin. Siinä ei saisi olla saumoja koska en tykkää saumojen yhdistämisestä ja ohjeen pitäisi sopia arkustani löytyviin lankoihin. Kysyin jälleen videoideni katselijoilta ehdotuksia ja tämä valikoitui toteutettavaksi. Lankana on ihanan pehmeä alpakkasilkkisekoite kivassa savunsinisessä sävyssä. Neuloin neuletakin kaksinkertaisella langalla jolloin siihen meni tasan kaksi kerää.

Nopeaa ja helppoa!

Koska olen harrastanut viime aikoina muutenkin kaikenlaisten uusien juttujen kokeiluja niin tässä oli taas pari uutta juttua minulle. Tämä oli ensimmäinen ylhäältä alas neulottu neuletakki ja opettelin hihoja neuloessa myös neulomaan magic loopilla. Olen pitänyt looppaamista jotenkin hirveän isona mörkönä tähän asti ja ihan naurattaa kuinka turhaan. Hihoista tuli todella siistit ja olen tyytyväinen, että sopivankokoiset sukkapuikot jäivät matkatavaroita pakatessa kotiin!

Kuten neuleesta näkyy, käsialani on todella tiivistä kun voin neuloa pelkkää sileää (hihat) ja taas oikeaa ja nurjaa neuloessa siinä on selvästi pientä epätasaisuutta vaikka olisinkin sen kastellut ja kuositellut.

Ohjeesta poiketen laitoin neuletakkiin vain kolme nappia. Napinläpiä siinä on kuitenkin ohjeenmukaisesti 7kpl, mikäli sisko haluaa laittaa loputkin napit takkiin. Tästä tuli mielestäni oikein söpö!

Junasukkia eri langoista

Minulla on ollut tämän vuoden puolella pieni vauvansukkaprojekti meneillään, johon viimein sain seitsemännen ja viimeisen parin nyt lomalla valmiiksi. Olen käyttänyt sukkiin erilaisia ohuita jämälankoja ja neulonut niitä langasta riippuen 2,5mm tai 3mm puikoilla.

Alkuperäinen ajatukseni oli neuloa 2x7 paria sukkia: seitsemän paria vauvalle ja seitsemän paria äidille ja vielä matsaavissa väreissä tai jopa samasta langasta. Ajatuksena, että joka viikonpäivälle olisi molemmille oma pari sukkia. Projekti kuitenkin typistyi nyt lopulta pelkäksi vauvansukkaprojektiksi (koska laiska sukkien neuloja).

Viimeinen valmistunut pari

Olen käyttänyt sukkiin yhteensä lankaa 193 grammaa. Ihan kivoja jämälankasyöppöjä siis. Sukkaparien painot liikkuvat 24-36 gramman välillä. Olen kyllä tyytyväinen siihen, että sukat ovat viimein valmiit! Pääsee suunnittelemaan jotain muuta välillä :)

Siskoni jo valitsi valmistuneista sukista kaksi paria itselleen, hänelle neuletakin mukaan lähtevät siis oranssi-harmaat sekä violettiraidalliset pikkusukat.

Minion nimeltä Stuart

Moi pitkästä aikaa! Tässä on mennyt puolitoista kuukauttaa viimeisestä päivityksestä, lähinnä sen takia kun ei ole ollut intoa istua koneen ääreen näpyttelemään postauksia. Koko ajan on kuitenkin puikoilla tai koukulla ollut jotain, ja tässä tulevat koukulta valmistuneet pikkukaverit.

Lupauduin virkkaamaan yhden turvalonkeron työkaverini siskolle lahjaksi, joten sellainen syntyi Novitan vanhasta bambulangasta. Väri on kauniin mintunvihreä ja sain kulutettua mustekalaan puolet kerästä (25g). Virkkasin ohjeesta poiketen mustekalan vartalon hieman isommaksi ja tein sille kahdeksan lonkeroa (kaksinkertaisella langalla). Siitä tuli oikein söpö!

Olin eräänä viikonloppuna kyläilemässä enkä tullut pakanneeksi yhtään käsityötä mukaan reissulle. Niinhän siinä sitten kävi, että kyllästyin kahden päivän jälkeen peukaloiden pyörittelyyn ja läksin lanka- ja koukkukaupoille läheiseen Prismaan. Mukaani poimin hyllystä Novitan Kartanoa (keltainen), Miamia (musta) sekä Eco Cottonia (sininen). Virkkuukoukku, jonka ostin taisi olla kokoa 3,5.

Minulla oli jo kauppaan lähtiessä ajatus, mitä virkkaisin jos oikeanväriset langat löytyisivät. Itse asiassa tämä amigurumi on ollut toteutuslistallani jo pienen hetken; halusin virkata poikaystävälleni Minionin. Toteutettavaksi päätyi Stuart -niminen, yksisilmäinen pikkukaveri.

Aloitin sinisellä langalla, virkkasin housut ja jatkoin suoraan kaksinkertaisella keltaisella sinisen kerroksen takalaidasta. Jätin päähän täyttöaukon ja jatkoin virkkaamalla kädet ja jalat valmiiksi. Näihin sain kulumaan parisen tuntia (yllättävää kyllä, kun on oikein innoissaan tekemässä jotain niin valmista tulee todella nopeaan). Jätin osaset odottelemaan kotiin pääsyä ja virkkasin kerien jämistä vielä yhden Minion -turvalonkeron.

Kotona kaivoin jemmoistani Novitan Miamia (valkoinen) sekä Kartanoa (hopeanharmaa) ja pätkän virkkauslankaa (ruskea) ja virkkasin loput osaset valmiiksi molempiin. Hieman neulanpistoja, vähän täytettä ja muutama kiinteä silmukka niin valmista tuli!

Valmis Stuart on 22cm korkea ja noin 10cm leveä jos käsiä ei lasketa. Lankaa meni 71 grammaa.

Minion mustekalan menekki oli 38g. Kumpaankaan ei ole ohjetta, virkkasin ne aikalailla mututuntumalla ja kokeilemalla niin kuin itsestä tuntui parhaalta.

Olen nauttinut tänään ihanasta ulkoilmasta, simasta ja valkovuokoista. Toivottavasti sinullakin on ollut oikein hieno vappu tänä vuonna! :)

Lonkeroita kerrakseen

Pakko sanoa, että en juurikaan seuraa uutisointia, en televisiosta enkä netistä. Pääasialliset uutislähteeni ovat työkaverini ja ystäväni, joten kuulen asioista hieman jälkijunassa. Näin tällaisia virkattuja mustekaloja erään työkaverini Facebook -seinällä ja ajattelin, että todella söpöjä otuksia. Kun vielä kuulin, mitä varten otukset oli tehty, innostuin minäkin asiasta ja päätin koukutella muutaman lankavarastossani pyörivistä puuvillalangoista.

Kysehän on siis "turvalonkeroista". Ne ovat keskosen turvaksi virkattuja mustekaloja, joiden lonkeroihin pieni voi tarttua kiinni hoitolaitteiden sijaan. Helpon ohjeen turvalonkeroon löydät YLE:n nettisivuilta .
Alkuperäinen uutinen koski kampanjaa turvalonkeroiden keräämiseksi Satakunnan keskussairaalan keskospotilaille, mutta luulen, että niitä tarvitaan muuallakin. Itse ajattelin lähettää turvalonkeroni hieman kauemmas omalle synnyinseudulleni, sillä luulen että Porissa näitä tulee olemaan pian ja paljon! :)

Tein omat turvalonkeroni Rico Essentials cotton -puuvillalangasta (värilliset), jota sain tuossa muutama vuosi sitten muutaman kerän synttärilahjaksi. Jostain syystä en ole tehnyt mitään puuvillalangasta, joten ne on jääneet lanka-arkun pohjalle odottamaan sopivaa projektia. Onneksi tämä projekti tuli vastaan ja langoille löytyi viimein hyvää mieltä tuottavaa käyttöä! Valkoinen lanka on myös varastossani monta vuotta pyörinyttä Trysil Garnin Tuva -lankaa.

Turvalonkeroita tein yhteensä kuusi ja niihin kului lankaa yhteensä 150g. Yhden mustekalan paino vaihtelee 17-29g:n välillä langasta riippuen. Värillistä lankaa virkkasin kaksinkerroin ja valkoista yksin joten se vaikuttaa aika paljon painoon. Käytössä oli 3mm ja 4mm virkkuukoukut.

Näin keväällä tekee yleensä muutenkin mieli virkata ja usein sukkapuikot vaihtuvatkin virkkuukoukkuun joksikin aikaa. Ennen turvalonkeroita virkkasin muutaman tawashin jämälangoista. Lankoina on käytetty erilaisia akryyli-, puuvilla- ja bambulankojen jämiä ja viiteen tawashiin lankaa kului yhteensä 75 grammaa. Kuvassa on vain neljä, sillä viides, keltainen tawashi lähti maailmalle suoraan koukulta. Langasta riippuen yksi tawashi painaa 11-26 grammaa. Nyt kun näitä sain viimein aikaiseksi, pääsevät ne kokeiluun keittiössä ja kylpyhuoneessa :)

Oletko sinä virkannut viime aikoina turvalonkeroita tai jotain muuta? Lähdetkö helposti mukaan tällaisiin villityksiin?

JyJu2015 #10 "Jäätelökesä" -mekko

Ohje: JaanaMaa: Ellin mekko

Lanka: Novita Nalle, väri 810

Menekki: 90g

Puikot: 4mm ja 3mm

Tiedättekö sen tunteen, kun haluaa toteuttaa jotain oikein kovasti mutta ei vaan saa aikaiseksi? Olen halunnut neuloa tämän mekon jo pitkään (alunperin suunnittelin sitä kummitytölleni...tästä on reilut kaksi vuotta), mutta vasta nyt JyJuilun merkeissä päätin sen toteuttaa.
Isona osasyynä oli se, että tähän mennessä mikään lanka ei ole tuntunut sopivalta tähän projektiin, enkä halunnut tehdä sitä mistään plääh -langasta. Nyt viimein käteeni tarttui se kerä, joka huusi haluavansa vauvanmekoksi. Se ihana Novitan karkkiväri Nalle.

Mekko oli superhelppo ja nopea tehdä. Pitsin oppi nopeasti ulkoa, sitten ei kun vaan neulomaan urakalla. Pikkuhiljaa sitä tikuttelin töissä tauoilla, jotakuinkin puolisen tuntia päivässä.
Työkaverit muisti aina kysellä että mitä tästä on tulossa, koska onnistuin ensimmäisellä kerralla pamauttamaan heti suoraan että vauvanmekko ja sitten hämmennyin totaalisesti kun he isoon ääneen onnittelivat mua perheenlisäyksestä (jota siis EI ole tulossa). Meidän tiimin miehet, olkoonkin että ovat kaikki huipputyyppejä, ovat välillä aikamoisia kiusankappaleita..niitä onnitteluja ja vauvajuttuja on saanut kuulla ihan kiitettävästi nyt kahden viikon sisällä.

Note to self: Älä neulo töissä vauvanvaatteita jos et halua että sinua (tai miesystävääsi) muistutetaan asiasta jatkuvasti. Vaikka kuinka se vaate olisi menossa lahjaksi tai talteen, niin ei. EI.

Olin aluksi hieman huolissani langan riittävyydestä, mutta kerä riitti just eikä melkein. Pieni pallero sitä vielä jäi, ties vaikka tekisi sukat mekolle kaveriksi ja käyttäisi sen raidoiksi niihin.
Tämä oli kyllä oikea hyvänmielen projekti. Eikä varmasti jää viimeiseksi vauvaneuleeksi tälle vuotta.

Pojun kastelahja

Kummityttöni sai äskettäin pikkuveljen ja samalla ystäväni sai uuden jäsenen perheeseensä.
Halusin muistaa pikkuista itsetehdyllä lahjalla (johon piti myös ostaa jotain kivaa poikamaista vaatetta kettubodyn muodossa koska vauvan vaatteet ovat vain niin söpöjä), ja lasten äiti toivoikin pojalle ns. "baby security blanket" -tyyppistä lelua. Se ei saanut olla pupu, kissa tai koira, koska kummityttöni rakastaa kyseisiä eläimiä, joten päädyin hyvin poikamaiseen ratkaisuun: krokotiiliin.

Neuloin ensin krokotiilin "vartalon", josta halusin hieman suomuisen näköisen. Virkkasin kolmosen koukulla pään ja siihen pikku sieraimet. Lisäksi virkkasin sinisestä langasta tuon selkäharjaksen ja ompelin sen leluun kiinni pään kiinnittämisen jälkeen. Lankaa (Schachenmayr Micro Grande) leluun kului 66g. Aika söpö vaikka itse sanonkin! :)

Koska lankaa jäi jäljelle, kokeilin lisäksi myös pipoa. Halusin pipon, jonka saa leuan alle kiinni jotta se suojaisi mahdollisimman hyvin vauvan korvia. Ohjeeksi valikoitui Moda 1/2013 -lehden malli nro 40. Todella helppo ja nopea malli neuloa. Lankaa pipoon pienimmässä koossa meni 37g.

Kiinnitin käsitöihini tagit, joihin laitoin toiselle puolelle tulostetun pesuohjelappusen.
Paketoin lahjani sellofaniin ja sain tilaisuuden käyttää myös ihanaa mustikkakuvioista washiteippiä. 

Tagit
Kynät (metallivärit, näkyvät hyvin mustassa)
Ihana mustikkateippi

Kestovaippojen uudet kuteet

Lupauduin ompelemaan ystäväni toista lasta varten jemmassa olleisiin kestovaippoihin kuosikankaita. Vaipat olivat päässeet ahkerassa käytössä hieman harmaantumaan, joten kankaiden lisäys ei ollut mikään huono idea.
Kankaat ystäväni valitsi itse. Pyrimme löytämään kuosillisia kankaita, jotka kestäisivät pesua kuudessa kympissä. Se oli yllättävän vaikeaa. Kirkkaat värit eivät yksinkertaisesti taida kestää sellaisia lämpötiloja..
 
Ensin piirsin vaipasta kaavan, jonka avulla leikkasin kankaista sopivat palat vaippoja varten. Kankaat neulasin vaippoihin nuppineuloilla ja ompelin ne kiinni monimutkaisimmalla koristetikillä mikä ompelukoneesta löytyi (saumurini sanoi valitettavasti kaput heti kun yritin käyttää sitä..).

Lopuksi leikkasin ylimääräiset kankaat pois jos sellaista sattui jäämään.
Vaipat eivät olleet keskenään aivan identtisiä, joten jokaisesta sai lähes jotain pois leikata.

 

Vaippoja, joihin kankaat on neulattu kiinni odottamaan ompelua.

Kuvissa näkyy käytetyt kuosikankaat. Valitsin poikamaisimmat värit kun selvisi, että poika on tulossa. Leppäkerttukangas oli "huonoin" tähän hommaan, koska se oli paljon ohkaisempaa ja venyvämpää kuin muut. Sen kanssa lopputuloksesta ei tullut niin siistiä kuin muista kankaista.

Junasukkia Opalin Sweet'n Spicysta

Tällaisia on tullut tehtyä jämistä. Tykkään junasukkien mallista ja niitä on tosi kiva tehdä, jos ei ota huomioon sitä, että puikkojen vaihtumiskohtiin tulee aina löysät silmukat. Vaikka kuinka kiristäisin ennen ja jälkeen, en ole tähän mennessä saanut niistä nättejä. Plaah. Etenkin nurjilla kierroksilla se näkyy selkeästi..

Ihania värejä. Jäätelö, luumu ja munakoiso. Kulutus 24g/pari 3,00mm:n puikoilla, yhteensä siis 72g.
Koko on alkuperäistä ohjetta pienempi, yhtä nurjaa osiota vaille. Kaikissa on ainaoikein -kantapäät, joista tykkään. Simppeliä ja vähän erilaista. Ja sopii hyvin tähän malliin.

Viimeisimmissä täytyi tehdä kompromissi langan riittävyyden kanssa, ja aloittaa toinen sukka siitä mihin toinen jäi. Lankaa jäi lopulta metrin pätkä jäljelle.

Pikkuruisia neuleita

Lanka Opal Sweet ' n spicy sekä Nightlife.

Puikkoina käytetty 3,00mm sukkapuikkoja.

Kumpikin setti painaa 25g

Sain viikko sitten kummitädiltäni pyynnön: löytyiskö minulta lankaa ja tekisinkö pienille kaksospojille sukka- ja piposetit? Kauaa ei tarvinnut miettiä ja lankoja kaivella, että pystyin vastaamaan myöntävästi.

Pipoihin laitoin 72 silmukkaa, neuloin noin 7cm ja aloitin kärkikavennukset.

Sukkiin 32 silmukkaa, 30krs vartta, ainaoikein kantapää (joka on yllättävän söpö!), kiilakavennukset, 8krs sileää ja nauhakavennukset kärkeen.

Ihania, helppoja ja nopeita töitä, joista tuli mielestäni todella kivat. Toivottavasti myös vastaanottaja pitää niistä.

Tiuhtikset Huopasesta

Lupasin ystävälleni neuloa kummitytölleni parit villavaippahousut. Tähän ensimmäiseen kokeiluversioon käytin varastoistani löytynyttä Huopasta, jota ostin kirppikseltä edullisesti viime kesänä pari keränloppua. Ohjeena oli Kestovaippainfostakin löytyvä Tiuhtis, joka osoittautui helpoksi ja hyväksi ohjeeksi. Huopasta näihin kului kokonaista 140 grammaa. Tein koon M mukaisilla silmukkamäärillä, mutta pienen koneessa pyöräytyksen jälkeen totesin että L koko olisi ollut parempi reilun vuoden ikäiselle tytölle.
Seuraavaa siis puikoille!
Innostuin villavaippahousuajatuksesta sen verran paljon, että ostin Facebookin Lankahamstereista niitä varten muutaman hahtuvakiekon. Joku niistä pääsee langaksi seuraavaan kokeiluun, saa nähdä miten hahtuvasta neulominen onnistuu (kun aiempaa kokemusta ei ole).

Ihanan värisiä nämä kyllä on, varsinkin tuosta vaaleanpunaisesta tulee niin unelmahousut, että...!

KyJy #8 Vauvan villatakki Baby Bamboosta

Koko: 1-2 vuotiaan

Langan menekki: 3 kartiota Sirdar Baby Bamboo -lankaa

(lankaa jäi n. 2m)
Puikot: resorissa 3,5mm, muutoin 4mm

Fiilikset: Kivaa!

Viikon verran väkersin tätä neuletakkia vähän kerrallaan valmiiksi, eikä se ollut lopulta yhtään vaikeaa vaikka sitä pelkäsinkin. Kun oli alkuperäinen ohje (englanniksi) ja suomennos, osasi niitä ristiinlukemalla hyvin tehdä neuletakin valmiiksi.

Koska tämä oli ensimmäinen monesta kappaleesta valmistunut vaate ikinä, meinasin olla hätää kärsimässä kappaleiden yhdistämisen kanssa. ONNEKSI muistin, että Novitan syksy 2013 -lehdessä oli kattavat ohjeet neuletakin kasaamiseen, ja niiden avulla kasaaminen sujuikin todella nopeasti ja helposti.
Tänä aamuna ompelin viimein napin kiinni takkiin.

Takki on menossa kummitytölleni, joka täyttää ensi kuussa vuoden.

Shopbailuja

Tämä postaus liittyy - kuten otsikostakin voi arvata - kuluneen viikkoni ostoksiin.

Kun sain edelliset lapaset pois alta, neuloin yhdet mustat peruslapaset huopasesta odottelemaan joulupukkia.
Lapasten jälkeen olenkin keskittynyt kuvan mukaiseen projektiin, nimittäin vauvan villatakkiin. Tähän ostin tarpeet jo aiemmin kesällä, ja nyt viimein sain sen kunnolla tulille. Kyseessähän on KyJy työni nro 8, jota aloittelin resorin verran heinäkuun lopulla. Nyt, viikon ahkeran puikkojen heiluttelun jälkeen, se alkaa olla hyvää vauhtia loppusuoralla.

Kävin Oulun Kädentaito- ja hyvinvointimessuilla viime viikonloppuna, ja sieltä tarttui mukaan muutama heijastin, ohutta heijastinnauhaa sekä muutama kerä fabelia. Harmaasta fabelista on jo hyvää vauhtia tulossa sukkaa, ja pidän kovasti sen koivumaisesta neulontatuloksesta.

Messut olivat - kuten arvata saattaa - tupaten täynnä porukkaa. Liikaa nähtävää ja hipelöitävää, eikä oikein osannut päättää mitä ottaisi ja mistä tekisi.

Hyvinvointipuolelta osallistuin CMS Beauty Centerin arvontaan ja sain tutustumistarjouksen. Kävin tänään tutustumassa ko. paikkaan ja tein kuin teinkin sopimuksen kyseiselle kuntosalille.
Nyt siis alkaa se kauan kehuttu uusi elämä liikunnan parissa :D

Innostuin myös viime viikolla tilaamaan Roosa Nauha -sukkaohjekuvaston ja sen mukaan tarttui myös hieno västäräkkiheijastin (joka on menossa lahjaksi..hyst ;))

Tämän päivän pikaiselta kirppiskierrokselta ennen kuntosalitutustumista löytyi kirja "Fitted Knits" hintaan 3e sekä pikkumimmille suloinen lelutipu (vain 2e).

Kirjan alussa käydään selkeästi läpi kuinka muokataan neuleohjeita omille mitoille sopivaksi ja luodaan hyvin istuvia neuleita. Lisäksi siellä on kivoja neuleohjeita. Tosi hyvä löytö mielestäni :)

Vaaleanpunaista pikkutytölle

Strii.. Onnistuneesti on blogi elänyt täällä taas hiljaiseloaan, joten ajattelin hieman kirjoitella kuulumisia.
Kolmas viikko työharjoittelua takana, pääsin harjoittelemaan Oululaiseen ajoneuvoihin erikoistuneeseen yritykseen. Mukavaa hommaa, päivät on pitkiä mutta onneksi monipuolisia, ja työseura jaksaa naurattaa joka päivä. Täällä viihtyilen toivottavasti pidempäänkin :)

Menin pahaksi onnekseni liittymään Facebookin "Lankahamsterit" -ryhmään, mikä on jo nyt tiennyt huonoa päätökselleni olla ostamatta lankaa ennen kuin edelliset on kulutettu. Pari ostosta on tullut sitä kautta tehtyä, joskin kaikille langoille on olemassa suunnitelma, mitä niistä pitäisi tehdä. Saas nyt nähdä.
Ostin myöskin Tapion kaupasta kilon Puroa ystävänpäivätarjouksen voimin, ja olen täällä pyöritellyt saamiani keriä ja ihaillut niiden värejä. Saman tienhän siitä piti aloittaa tuubihuivikin, jonka toivottavasti saan blogattua sen valmistuttua.
Ostin myös neljä kerää farkunsinistä Hankoa Kodin1:sestä, kun löytyi 1,5e/kerä. Niistä on tarkoitus tehdä Novita kesä 2012 -lehdestä malli nro 17. Kahdesti olen jo aloittanut toppia, mutta joutunut kummallakin kerralla purkamaan huomatessani jonkin virheen. Noh, eiköhän kolmas kerta toden sano.. :)

Pieniä juttuja on tullut valmiiksi tässä kuluneiden kolmen viikon sisällä:

Molemmat ovat menossa pikkuiselle kummitytölleni, saa nähdä mitä saajan äiti mahtaa sanoa :)

Koska en voinut kuljettaa koko lankavarastoani Suomen laidasta laitaan harjoittelun vuoksi, tein listan toteutettavista neuleista ja keräsin tarvittavat puikot, langat ja lehdet mukaan.
Yksi toteutettavista malleista oli Novita talvi 2012 -lehdessä ilmestynyt polvipituisten kirjoneulesukkien malli, mutta harmikseni mukaani ottamani langat eivät sopineetkaan niin hyvin yhteen mitä toivoin niiden sopivan.
Pitänee siis neuloa niistä muunlaisia sukkia :)
Yksi valkoinen kohoneulesukkakin valmistui, siellä se lankakassissa odottelee pariaan valmistuvaksi.

Ravelryyn olenkin jo liittynyt aikaa sitten, mutta nyt ajattelin alkaa pitämään siellä kirjaa valmistuvista ja valmistuneista töistäni.
Tässä iltana eräänä liityin viimein myös Pinterestiin, sillä totesin että se on mahtava paikka säilyttää kaikkia niitä todella kauniita neulekuvia jotka innostaa laiskoina hetkinä takaisin puikkojen ja koukun pariin.

NIIN.. ja näin jälkijunaan lisään vielä että edellisessä postauksessani hehkuttamiani Lotte -säärystimiä syntyi sitten lopulta kaksi paria, mustana ja turkoosina. Mustat ovat olleet ahkerassa käytössä, turkoosit odottelevat vielä käyttöään. Kerrassaan kiva ja koukuttava ohje!

Uusi vuosi, uudet operaatiot! Kevään ensimerkit ovat jo ilmassa, ja olen surutta nauttinut niistä harvoista aurinkoisista aamuista jopa kouluaikaan - lähtemällä pienelle kävelylle.

Koko viime syksy meni vääntäessä sohvia valmiiksi, ja vielä odotellaan viimeisiä vaahtomuoveja jotta saadaan ne viimein matkaan. Kuvia tulossa omasta sohvastani kun sen aika on :)
Nyt joululoman jälkeen saimme välityöksi uuden sohvan ja siihen kuuluvat kaksi nojatuolia, niistäkin kuvia sitten seuraavan koulupostauksen aikaan.

Käsityörintamalla on riittänyt pienoista stressiä, sillä sain marraskuun lopulla pyynnön eräältä äidiltä, jotta tekisin hänen pojalleen muutaman muumilaakson asukin. Heille olin aiemmin syksyllä myynyt huuto.netissä amigurumipupun, ja kiitoksen ja pyyntö näin jälkeenpäin tuli positiivisena yllätyksenä.
Lupauduin siis tekemään heille ennen tammikuun loppua Muumipeikon, Niiskuneidin sekä Nipsun.

Ohjeen muumeille löysin jo aiemmin sattumalta Tyttö kylmän maan -blogin kautta (alkuperäinen ohje ruotsiksi TÄÄLLÄ), ja onnekseni laitoin sen talteen, sillä sille tulikin yllättävän äkkiä käyttöä.
Muokkasin ohjetta hieman, jotta muumeista tuli pienempiä (sopivammat pienen lapsen käteen).
Nipsun tein itse omasta päästäni, pariin otteeseen sai osia purkaa ennen kuin alkoi näyttää oikealta, mutta olin hyvin tyytyväinen lopputulokseen viimeistelyjen jälkeen.
Kaikilla näillä on neulahuovutetut silmät (jälkeenpäin ajatellen, muumipeikon ja niiskuneidin silmät olisivat voineet olla paremmat) ja lisäksi niiskuneidillä on neulahuovutetut hiukset.
Hännätkin kaikilta kolmelta löytyy, ne vaan on kuvassa sopivasti piilossa. :D

Laitoin hahmot postiin viikon alussa, ja torstaina sain kiitokseksi sähköpostia kuvan kera. Kuvassa olevan pikkuisen hymy lämmitti mieltä todella, ja kaikki hahmot olivat päässeet mukaan.
Siis, vaikka kyseessä olikin stressaava työ, lopputulos oli todella sen arvoista.

Joululomalla otin asiakseni viimein opetella neulomaan pitsiä ja rentoutua, stressaamatta yhtään mitään. Kävin kummityttöni kastajaisissakin, ihana lämmin tunnelma ja suloinen pieni tyttö.

Valitsin pitsiyritelmän kohteeksi sukat, ja nimenomaan tämän Novitan sukkalehdessäkin julkaistun pitsineulesukkamallin. Tein vain siihen vähän muutoksia (lisäsin varren pituutta ja käytin lankana upean kylmänpunaista Laurin villalankaa). Toisesta sukasta jäi kerän loputtua puuttumaan kärki, ja tänä aamuna sain neulottua sen viimein valmiiksi ja pääteltyä langanpäät.

Jokusta pientä ongelmaa lukuunottamatta sukat valmistuivat nopeasti ja pitsin teko oli todella helppoa ja yksinkertaista. Vaikka ne eivät olekaan täydelliset, ne ovat ensimmäiset pitsineulesukat jotka olen koskaan tehnyt tai omistanut, joten olen tosi tyytyväinen :)

Lankaa meni 165 grammaa.

Kuluneen viikon aikana olen neulonut myös tällaiset lahkeelliset vaippahousut Käspaikan ohjeen mukaan.
Niitä oli helppo ja mukava tehdä ja lankaa kului tasan 50g koossa 0-8kk. Lankana käytin Novitan jo poistunutta Biancaa. Sitä on vielä toinen kerä jäljellä, saa nähdä teenkö jossain välissä vielä toiset vaippahousut samasta langasta.

Uudenvuoden aikaan julistin itselleni langanostolakon siihen saakka, että olen saanut lankojani hieman vähennettyä, joten jotain saisi alkaa pian väkertää.
Olen suunnitellut säärystimien tekoa, ja Novitalta löysin eräästä blogista (en muista enää nimeä) linkin täydellisien säärystimien ohjeeseen, joten niitä alan varmaan seuraavaksi tehdä. Ohjehan oli Kauhavan kangasaitan Lotte -säärystimet. Ohje löytyy rullaamalla hieman sivua alemmas.

Kuulumisia

Kiirettä on riittänyt jos jonkinlaisen homman parissa viime aikoina, eikä käsitöille ole jäänyt aikaa juuri ollenkaan.
Se vähä, mitä olen käsitöitä tehnyt, on päätynyt pukinkonttiin, enkä näinollen voi jakaa kuvia valmistuneista töistä vielä ;)

Lankakaupoilla on kuitenkin päästy käymään, ja Lahden Anttilasta lähti mukaan 500g Novitan Sylvia -lankaa eurolla kerä. Samoin Tapion lankakaupasta ostin muutaman kerän Mark & Kattensin pinkkisävyistä Sarek -lankaa sekä pari kerää Dropsin Eskimoa. Eskimoista syntyi jo perjantaina uusimman Novita -lehden ohjeella kahdet vaippahousut :)

Päätin viikko sitten muuttavani koulun asuntolaan, ja kuluneen viikon aikana olen riehunut ja levittänyt tavaroitani ympäri kämppääni koittaessani karsia niitä mahdollisimman vähäksi.
Ongelmallistahan se on, kun on jo kaiken omaisuutensa paikkakunnalle muuttanut..
Lankanikin pakkasin yhteen ja ainoaan paikkaan vain todetakseni, että nyt taitaa olla ostolakon paikka. Tämän jälkeen olenkin pyöritellyt kaikkia keriä, kirjoja ja lehtiä käsissäni koittaen keksiä jotain neulottavaa tai virkattavaa, josta olisi minulle jotain hyötyä.
Säärystimiä, pipoa ja neuletta kaipaisi, mutta se mallin löytäminen on niin ongelmallista..

Tosiaan, vauvajuhlilla tuli käytyä, ja tässä pari kuvaa;
Vein kaverilleni lahjapaketin, joka sisälsi kaikennäköistä kivaa, sekä pyydetyt liivinsuojukset ja toisen kantoliinoista (alempi kuva).
Toinen kantoliina pitäisi vielä ommella, ja taidankin tehdä sen omien töiden viikolla ennen joululoman alkua. Se oli tarkoitus viedä pohjoiseen jo juhlille, mutta koska verkkokauppa, josta tilasin renkaat liinaa varten, ei meinannut toimittaa niitä, se jäi sitten ensi kerralle.
En muuten enää koskaan tilaa kyseisestä verkkokaupasta yhtään mitään, palvelu oli niin huonoa ja tavarakin tuli vasta virallisella taholla uhkaamisella.
Verkkokaupan nimihän oli AMAUTI.

 

 Kahdessa alimmassa kuvassa myös kavereilleni lupaamani tilaustyöt, amigurumipuput sekä vauvan sukat (joista muistaakseni mainitsinkin jo aiemmin).

Vauvajuttuja!

Siis oikeasti, mitä olen tekemässä? Kirjoittamassa postausta vauvajutuista?
Huh sanon minä.

Vauvakuumetta en siis (ainakaan tietoisesti) pode, mutta koska ystäväni saa ensi kuun puolella vauvan - ja samalla minusta tulee kummi! - niin tunnen velvollisuudekseni hieman puhua asiaan liittyviä juttuja.

Olen tässä vähän aikaa sitten opetellut neulomaan vauvantossuja, ja niitä onkin jo syntynyt jokunen pari. Parit tossut menee toiselle kaverille tilaustyönä ( sinisävyiset kuvassa), mutta loppuja koitan hivuttaa tulevalle kummilapselleni käyttöön (sorry M ;)). Tein myös yhdet tumput, toiset on tulollaan.
Ja tietenkin tossuja pitää tehdä kaiken värisiä. Tossumania menossa siis.

Jostain kumman syystä olen alkanut kirpputoreilla kaivamaan niiden askartelu- ja käsityötarvikkeiden sekä vaatteiden ja kenkien lisäksi myös niitä suunnattomia vauvanvaateläjiä, joita joka kirppis tuppaa nykyisin olemaan pullollaan. Olen syyllistynyt jo kahteen otteeseen myös OSTAMAAN niitä vaatteita, enkä tiedä, pitäisikö minun olla iloinen vai kauhuissani.
 
Lahden Lanttilassa törmäsin mielestäni aivan ylisöpöön tammenterhokuvioiseen collegepaitaan, mutta tulin sitten jättäneeksi sen sinne, kun ajattelin että mitä minä, sinkkuihminen, sellaisella tekisin vielä pitkään aikaan?
Kyseinen paita jäi kuitenkin kummittelemaan mieleeni niin, että näin siitä jopa unia. Aika paha, eikö?
Onnekseni (?) törmäsin sitten kuukausi sen jälkeen yhdellä toisella lahtelaisella kirpparilla samanlaiseen collegepaitaan, ja siinä oli vielä yhteensopivat housutkin mukana - jippii!
Tottakai se sitten piti ostaa. Kaiken lisäksi ensimmäiset tekemäni vauvantossut sopivat väreiltään täydellisesti asuun!
Ohessa todistusaineistoa:

Tänään sitten menin ostamaan vähistä rahoistani huolimatta pienen, sinisen tunikan..ja senkin vain kun se vaan oli niin söpö. Epäilen, että tämä tulee vielä pahenemaan tulevaisuudessa.

Kummiudesta olen todella innoissani, vaikka en sitä tainnut oikein kyetä näyttämään kuullessani siitä. Olin tuolloin aika omissa maailmoissani, ja kesti jokusen päivän tajuta mitä oikeasti minulle tarjottiinkaan.
Kyllähän se toisaalta hieman stressaa, mutta koitan olla hermoilematta liikoja. Eihän tässä supernaista vaadita, vain hieman välittämistä kaveria ja lasta kohtaan. Vähän lastenhoitoa ja muuta mukavaa.
Asuisinpa vaan lähempänä :)

Kastelahjaa olen jo miettinyt, ja aikalailla tiedän mitä olen tekemässä.
Ja nimenomaan tekemässä, sillä aion todella tehdä jotain itse omin pikku kätösin, ja sillä ei ole tällä kertaa mitään tekemistä neulomisen kanssa. Paljastan tekeleeni sitten kun ne ristiäiset on joskus ohitse ;)

Energiaako? Hyvä päivä takana ja höpötyttää.
Tai sitten tulin känniin muffinsiin piilotetusta banaanista.

P.S. Myöhemmin tulossa juttua vauvajuhlista, jotka ovat tällä hetkellä suunnitteilla.

Tämän illan biisinä uusin suosikkini;
Ashley Wallbridge & Andy Moor ft. Gabriela : World to turn