Sain tähän mennessä suuritöisimmän verhoilutyöni viime maanantaina valmiiksi lukuunottamatta selkää, jota en saanut pehmustemuutoksista johtuen yksin paikoilleen. Kyseessä siis amerikanmalliin tehty, muhkea televisiotuoli, josta kuvaa sitten huomenissa kun koko komeus on saatu opettajan avustuksella kasaan.
Minulle jäi kaksi päivää ennen juhannuksen viettoon lähtöä, joille piti keksiä jotain verhoiltavaa, joten otin viimein työn alle tuttavalleni menevän, vanhan tuolin.
Tiistaina purin vanhan verhoilun, pehmustuksen ja joustot sekä asensin paikalleen uudet joustot ja pehmusteet. Keskiviikkona sitten leikkasin kankaan, ompelin päällisen kasaan ja asensin tuoliin. Selkäpuoli ommeltiin käsin, mikä taisi olla kaikista työläin vaihe tässä projektissa kun kangaskin oli niin kovin jämäkkää. Kangas oli kyllä upeaa, United Fabriksin Arnoa sinkin värisenä - kauniin hopeisena.
Kuvaa tulee:
 |
| Alkuperäinen kangas, ja käsinommeltava selkä näkyvät loistavasti. |
|
|
 |
| Ei mikään ihme, jos tuolista on kimmoisuus kadonnut? |
 |
| Halusin kuvata vähän sitä sotkua, mitä noista purkutöistä aina tulee. Etualalla näkyvissä ah, niin ihastuttava, jo aikansa elänyt pehmuste joka pääsi viettämään eläkepäiviään jätteenpolttolaitokselle. |
 |
| Valmis tuoli hopeine kankaineen. |
Tyrmäävän upeaa!
VastaaPoista