Alpakkaa, valepalmikkoa ja kukkia

Koko: noin 26 (pohjan pituus 13cm)

Puikot: 3,00mm Cubics

Lanka: Drops Alpaca Mix vaaleanharmaa sukkiin

Kukkiin Novita Nalle valkoinen ja Gjestal Maija pinkki

Lisäksi hieman helmiä

Langan menekki; 65g

Lupauduin vuoden alussa neulomaan kummitytölleni ylipolvensukat. Suunnittelin sukat itse annettujen mittojen mukaan. Muutaman erilaisen pitsiviritelmän jälkeen päädyin helppoon valepalmikkoon.

Alla on ohjeentynkää itselle muistiin ja muille käyttöön. Jos se ei kiinnosta, näiden sukkien syntyprosessista voi lukea seuraavan kuvan alta :)

Loin aloitukseen 60 silmukkaa ja aloitin valepalmikoiden neulomisen. 

1.-3. kerros: 2 nurin, kolme oikein, toista koko kerros.

4. kerros: 2 nurin, nosta 1 silmukka neulomatta, neulo 2 seuraavaa oikein

ja vedä sitten neulomatta nostettu silmukka neulottujen yli. Toista koko kerros

5. kerros: 2 nurin, 1 oikein, langankierto, 1 oikein. Toista koko kierros. 

Seuraavalla 2n3o kerroksella neuloin langankierron takareunasta oikein jolloin valepalmikkoon ei jää reikää.

Sukan varren pituus on kokonaisuudessaan 24cm ja halusin kaventaa nilkkaa kohti mentäessä silmukoita hieman pois. Päädyin kaventamaan ne seuraavasti:
Kun olin neulonut vartta 8cm, kavensin 1. valepalmikkokerroksella joka toisen 2n -> 1n. 
Eli neuloin kerroksen 2 nurin yhteen, 3o, 2n, 3o, 2 nurin yhteen, 3o.. jne kunnes kerros oli valmis ja jäljelle jäi 54s. Jatkoin neulomalla kuviota normaalisti, ja kavensin loput 2n -> 1n kun olin neulonut vartta 16cm. Silmukoita jäi 48 ja neuloin varren loppuun valepalmikolla (3o1n).

Kantalapun korkeus on noin 6cm ja tein kantapään vahvennettuna. Jako kantapäässä 7-10-7.
Kantalapun reunasta poimin 14s/puoli ja kavensin silmukat joka kerroksella niin kauan että jäljellä oli 12s/puikko. Sitten vaan perussukkaa niin pitkälle että pikkuvarvas peittyy. Tein näihin sukkiin sädekavennuksen.

Sukkien valmistuminen tuntui kestävän ikuisuuden. Johtunee varmaan pitkälti ohuesta langasta ja rajallisesta työskentelyajasta. Toisaalta kyllästyin nopeasti; jotenkin ei ollut yhtään sellainen harmaa lanka ja yksinkertainen malli -fiilis. Joten nämä jäivät useimmiten jonkun muun työn jalkoihin.

Kun olin viimein tikutellut sukat valmiiksi (taisi mennä parisen kuukautta), sain pyynnön että jokunen kukkanen olisi kiva myös. Tottakai, kyseessä on pieni, leikki-ikäinen tyttö joka tykkää kaikenlaisesta hörhellyksestä joten en ihmettele pyyntöä yhtään. Mutta kuinka ne kukkaset aiheuttivatkaan päänvaivaa! Virkkasin jos jonkinlaisia kukkia eikä mikään tuntunut sopivan sukkiin. Muutamat ompelin kiinnikin ja irroitin taas. Kokeilin lisäksi nauhoja, helmiä ja paljetteja mutta ei. Sukat tuntuivat vastustavan niitä kaikkia. Lopulta otin neulan käteeni ja ompelin ne ihan ensimmäiset kukkaset kiinni sukkiin, taittelin ne säilytyspussiin ja heitin käsityökoriin.

Sukat hautautuivat korin alimmaisiksi ja olo niiden suhteen oli hyvin stressaantunut ja hieman ahdistunutkin. En ollut tyytyväinen, en sitten yhtään. En halunnut nähdä koko sukkia, ja niin ne saivat kuukauden päivät piilotella korissa katseeni ulottumattomissa. Viimein (johtuneeko simasta, kauniista ilmasta vai mistä?) kaivoin päättäväisesti ne vappuna esiin ja levitin helmivarastoni askartelupöydälle. Päätin, että viimeistä kertaa näiden sukkien kanssa. Parit helmet ompelin kiinni ja otin irti, kunnes löytyi se omaan silmään kivan näköinen combo. Hempeää vaaleanpunaista, hieman pinkkiä, vaaleansinistä, kirkasta ja kermaa. Täydellistä!

Yhä olen sitä mieltä, että nämä kukat ovat liian jotain. Isot, väärän väriset, väärässä kohtaa, vääränlaiset? Mutta nuo helmet pelastivat ne tällä kertaa ja taidan uskaltaa jo
pa sanomaan, että olen ihan tyytyväinen nyt lopulta. Ainakin tieto sukkien tulevasta paketoimisesta ja postituksesta tekee hyvälle mielelle. Toivon, että sukat ovat sopivat ja mieleiset myös vastaanottajalle.. :)