22. helmikuuta 2014

Keittiörätti - tiskirätti - siivousliina, pohdintaa


Kuluneella viikolla olen neulonut kouluaikana tiskirättejä ystävälleni kokeiluun. Ekologisena ihmisenä hän käyttää lapsellaan kestovaippoja, joten miksikä siinä sivussa ei menisi pari kestorättiäkin.
Itselläni kyseiset liinat ovat olleet käytössä jo vuoden verran, ja olen ollut oikein tyytyväinen niihin kaikin puolin. Kaupan valmisliinoihin ei ole enää paluuta minun tapauksessani.

Minulle jo itsestään selvyydeksi tullut asia ei olekaan kaikille yhtä selvää, ja sen on saanut huomata ihmisten epäilevistä kysymyksistä mm. hygieenisyyden ja hajujen suhteen.
Kun yritän kertoa kestorättien hyvistä puolista, todetaan vain että tuleehan sillä kaupan rätilläkin puhdasta.

Nii-in...

Vasemmalla kuvassa uusimmat rätit, vihreä Miamin jämäkerästä 22g ja sininen Bambu -jämäkerästä 33g.






Miksi valitsen nykyään ennemmin itse tehdyn kuin 
kaupan liinan?

1) Ulkonäkö
Vain oma mielikuvitus ja internetin ihmeellinen maailma on rajana sille, miltä rätti voi näyttää. Langoissa on saatavilla loputtomiin eri värejä, vahvuuksia ja materiaaleja. Rättiin on myös hyvä koittaa uusia juttuja, esim. kulmasta aloitusta, pitsimallikertoja, lyhennettyjä kerroksia...
Lisäksi rättien tekeminen on hauskaa välipuuhaa!

2) Kestävyys
Itse tehty rätti kestää ja kestää. Kun on valinnut materiaaliksi laadukkaan langan, rättiä ei tarvitse vaihtaa kuin ainoastaan sisustusmieltymysten muuttuessa.

3) Pestävyys (=hygienia)
Rätti pysyy hygieenisena ja raikkaana kun sen pesee muun pyykin (esim. pyyhkeiden) joukossa 60 asteessa ja huuhtelee aina käytön lopuksi viileällä vedellä. Itse vaihdan rättiä kerran viikkoon: toinen käyttöön, toinen pesuun. Rättiin ei jää pysyviä tahroja - esim. mustikka irtoaa ilman ongelmia viimeistään pyykikoneessa.

4) Siivoustulos!
Varsinkin pintaneuleisissa räteissä on hyvää se, että niillä lähtee kuivahtanutkin ruokatahra keittiön laatoituksesta tai tiskipöydältä ilman kummempia hankaamisia.
Rätti paranee pesujen myötä, ja suosittelisinkin pesemään ne pariin kertaan ennen käyttöönottoa jotta ne imevät hyvin kaiken nesteen (eikä esim. tiskipöydälle näin jää rantuja).



Millainen on hyvä keittiörätti?
(omia ajatuksiani ja kokemuksiani)
Valmistuksesta:
Valitse laadukas lanka, jonka voi pestä mahdollisimman kuumassa. Voit tehdä koetilkun ja pestä sen tavoitelämpötilassa testataksesi, miten lanka käyttäytyy. Rätin kuuluu näyttää ihan hyvältä sen kymmenennenkin pesun jälkeen. Langan materiaaleina näkyy käytetyn bambua, puuvillaa, hamppua..
Itse olen käyttänyt vasta Novitan Bambua (vanha pysyy tosi kivannäköisenä useista pesuista huolimatta - uutta käyttäessäni liinan pinta nuhjuuntuu helposti) ja Miamia. "Parempia" bambu/hamppulankoja on hankintalistalla seuraaviin koitoksiin.


Tee rätistä tarpeeksi iso, vähintään sen kokoinen että se peittää koko kämmenen. Pikkuruisella rätillä on rasittavaa siivota.

Itse olen todennut parhaimmiksi neulotut rätit - ne kuivuvat nopeasti.
Virkatut olen laittanut suosiolla muuhun siivoukseen, sillä niiden kuivumisnopeus on sen verran hitaampi että rätti ehtii alkaa haista jos muutamaankin kertaan päivässä sitä käyttää.
(Virkatut rätit ovat omiaan lattioiden siivoukseen. Huom huom.)

Rätti voi olla juuri sellainen kuin haluat: parhaiten kaikki tahrat lähtevät, kun siinä on hieman jonkinlaista pintastruktuuria. Eli jo pelkästään ainaoikein tehty rätti riittää.

Käytöstä:
Uusi rätti olisi hyvä pestä pariin-kolmeen kertaan ennen käyttöönottoa jotta sen imukyky saataisiin mahdollisimman hyväksi. Olen tosin ottanut niitä suoraan puikoilta käyttöönkin, joten tämä ei oikeastaan ole kovin elintärkeä asia.
Huuhtele rätti aina käytön päätteeksi viileällä/kylmällä vedellä ja purista hyvin kuivaksi. Kuivata ilmavasti. Näin se ei ala haista.
Pese se pyykikoneessa aina tarpeen tullen, omani ovat lähteneet hyvin puhtaiksi 60 asteessa. Olenpa kuullut sellaistakin että rätin voi pestä astianpesukoneessa? Siitä minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia. 

Liitän tähän loppuun linkin, joka kiinnostanee tiskiräteistä haaveilevia:
Hippu on vertaillut eri langoista tehtyjen tiskirättien ominaisuuksia.

21. helmikuuta 2014

Pystyraitaa ja Neulojien yötä

Viime perjantaina aloitin jo pitkään to do -listallani olleet pystyraitalapaset viime syksynä valmistuneen tuubihuivin seuraksi. Lankana käytin Novitan Puro Lehtoa sekä 7-veljestä petroolia.
Alkuviikosta ne viimein valmistuivat odotettuaan peukaloitaan koko viikonlopun.


Lankaa nämä söivät yhteensä 80 grammaa, yhdestä purokerästä riitti hyvin molempiin ja pari-kolme metriä jäi vielä ylikin. Loistava tapa saada se yksinäinen Puro käytettyä jos on jäänyt nurkkiin pyörimään, mikäli ei ole niin tarkkaa että lapaset ovat tasan saman väriset :)

Yhdenmukaisuutta :)
Huomasin melko myöhään tulossa olevan Neulojien yön, ja olin tottakai täysillä mukana heti kellon lyödessä yhdeksän perjantai-iltana. Ajattelin osallistuvani kilpailuihin ja tilaavani ehkä kerän - kaksi lankaa ja mahdollisesti jonkun puikkosetin. Olisihan se pitänyt arvata, ettei se ihan siihen jäänyt.
Kuvat puhukoon puolestaan viime ystävänpäivän ja Neulojien Yön lankasaldoa:


Tapiolta tilasin ystävänpäivätarjouksena 2kg tätä Noki -lankaa "kun halvalla sain". Silloin kun tämä ilmestyi markkinoille haaveilin tekeväni siitä torkkupeiton, ja nyt minulla on langat sitäkin varten.







Nämä oli sellainen KÄÄK -ostos. Koska olen nyt muutamat sukat neulonut Opalin langoista ja ihastunut niiden värimaailmaan, näitä piti saada kun alennuksella sai. Alunperin oli tarkoitus ostaa vain kaksi kerää kumpaakin väriä, mutta kun tajusin että vain 15e kalliimmalla saa tuplasti sen määrän lankaa, ei tarvinnut kauaa miettiä ennen kuin kerät siirtyivät ostoskoriin... Hintaa jäi lopulta reilut 6e/kerä sisältäen postikulut, mikä on mielestäni aika edullinen hinta tämänlaatuisista langoista.


Viimeisenä esittelen Glitter Sock -langan lanitium ex machinalta . Näiden tarina alkaa jo viime syksyltä, kun edellisen Neulojien yön aikaan kuolailin näitä omaan budjettiini turhan tyyriitä glitterilankoja. Taisin nähdä niistä jopa unia sen yön jälkeen. Sama meno jatkui tälläkin kertaa, sillä erotuksella että päädyin lopulta tuhlaamaan viimeiset rahani kahteen vyyhtiin tätä ihmelankaa. Enää ei tarvitse uneksia kun omissa varastoissa lymyää ensiapu kaikkeen langanhimoon!
Näistä haaveilin tekeväni sukat itselleni sekä kummitytölleni. Jotain supertyttömäistä, mahdollisesti pitsiä. Hyviä pitsisukkaohjeita otetaan vastaan ;)

16. helmikuuta 2014

Tiuhtikset Huopasesta


Lupasin ystävälleni neuloa kummitytölleni parit villavaippahousut. Tähän ensimmäiseen kokeiluversioon käytin varastoistani löytynyttä Huopasta, jota ostin kirppikseltä edullisesti viime kesänä pari keränloppua. Ohjeena oli Kestovaippainfostakin löytyvä Tiuhtis, joka osoittautui helpoksi ja hyväksi ohjeeksi. Huopasta näihin kului kokonaista 140 grammaa. Tein koon M mukaisilla silmukkamäärillä, mutta pienen koneessa pyöräytyksen jälkeen totesin että L koko olisi ollut parempi reilun vuoden ikäiselle tytölle.
Seuraavaa siis puikoille!
Innostuin villavaippahousuajatuksesta sen verran paljon, että ostin Facebookin Lankahamstereista niitä varten muutaman hahtuvakiekon. Joku niistä pääsee langaksi seuraavaan kokeiluun, saa nähdä miten hahtuvasta neulominen onnistuu (kun aiempaa kokemusta ei ole).

Ihanan värisiä nämä kyllä on, varsinkin tuosta vaaleanpunaisesta tulee niin unelmahousut, että...!

13. helmikuuta 2014

Ystävänpäivän pitsikämmekkäät

Malli 17, Novita kevät 2011
Lankana Madame Tricote Paris - Merino Gold
Puikot nro 3,00
Menekki 40g

Olipas mukavaa tehdä pitkästä aikaa jotain muuta kuin perussukkaa! Näihin kämmekkäisiin käytetty lanka tuli viimeksi ostamani lankasatsin mukana, ja kerän nähdessäni tiesin heti kenelle siitä tehdään jotain kivaa. Sopiva ohje löytyi lähes heti Novitan lehdestä. Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty valkeaa tico ticoa, ja onnekseni valitsemani langan juoksevuus vastasi täsmälleen sitä.
Pitsikuvio oli kiva ja joutuisa tehdä ja kämmekkäät valmistuivatkin sopivasti tässä ystävänpäivän kynnyksellä.
Koska halusin hieman koristella näitä (tiedän vastaanottajan pitävän koristeluista - kuten pidän itsekin), kävin tänään pikaisesti koulun jälkeen paikallisessa kangaskaupassa katsomassa nauhavalikoimaa. Alunperin suunnittelin pinkkiä satiininauhaa, mutta koska sitä ei löytynyt, lähti mukaan metri violettia. Rusettien päälle ompelin vielä omista jemmoistani ihanat timangit.

Nämä lähtevät iltasella postilaatikkoon odottamaan aamua ja yllättämään erään mukavan naisen, jolle toimin henkilökohtaisena avustajana. Toivon, että lahja ilahduttaa häntä yhtä paljon kuin sen antajaa.

Tässä kuvassa väri vastaa paremmin todellisuutta :)