Ensin on luvassa pieni historiakooste kuluneelta vuodelta. :)
Valmistuin siis vuosi sitten lukiosta en-yhtään-mihinkään-ammattiin. Alunperin lähdin lukioon, koska en tiennyt mitä haluaisi tehdä "isona". Se antoi minulle mukavasti aikaa pohtia asiaa, joskin ala ei selvinnyt minulle kuin vasta kirjoitusten jälkeen.
Alunalkaenkin minulla on ollut haaveissa ammatti, jossa saa tehdä itse käsin asioita ja jossa olisi mahdollisimman vähän kaikkea teoreettista pänttäämistä ja muistamista mitä turhempiin asioihin liittyen. Oma yrityskään ei olisi mahdoton ajatus.
Kirjoitusten aikaan olin jo aivan liekeissä, että pian olisi haettava kouluun, eikä minulla ollut mitään mietittynä valmiiksi. Taisin jopa hakeakin jonnekin ammattikorkeaan, mutta mitään vastauksia ei mistään suunnalta kuulunut. Löysin siis pian itseni viettämästä välivuotta (josta tosin päälle puoli vuotta kului töissä teknologiateollisuudessa ja muissa pikkuhommissa).
Syystä tai toisesta eräänä päivänä törmäsin vahingossa netissä surffailun aikana aiheeseen ajoneuvoverhoilu. Koskaan pienessä mielessäkään ei ollut käynyt että tällainenkin ala on olemassa. Mielsin alan enemmän tehdastyöskentelyksi, mutta niiden vähien löytämieni lähteiden perusteella se olikin hyvä mahdollisuus oman yrityksen perustamiselle ja etsimälleni käsityöammatille.
Innostuin, ja tutkin asiaa vielä paremmin, etsin koulutuspaikkoja ja päädyin lopulta aikuiskoulutukseen, sillä ajatus viisitoistakesäisten kanssa ammattikoulussa opiskelusta ei houkutellut ollenkaan.
Otin erään koulun opettajaan sähköpostitse yhteyttä, ja sain kattavan vastauksen alasta ja siitä, olisinko ihanteellinen opiskelija kyseiseen oppilaitokseen.
Lopulta tammikuulla 2012 hain verhoilun peruskoulutukseen ja pääsin mukaan.
Aloitin opiskeluni toukokuussa, ja koulutuksen pitäisi päättyä syyskuussa 2013. Koulussa ollaan kesä ja koko talvi muutamia etäpäiviä lukuunottamatta, tahti on tiukka, mutta minulle se sopii loistavasti.
Ensimmäiset pari viikkoa istuttiin auditoriossa kuuntelemassa luentoja työturvallisuudesta jne, mutta pian päästiin työsalille ja tositoimiin.
Esittelen tässä seuraavaksi ensimmäiset harjoitustyöni.
Ensimmäiset kaksi harjoitusta olivat suorien saumojen harjoituksia. Ihan ensimmäisenä tavalliseen kankaaseen (sininen) yksi- tai kaksisyöttökoneella ja sitten kolmisyöttökoneella tekonahkaan (violetti). Opettelimme erilaiset saumat, yhdyssaumat, katesaumat ja koristetikkaukset sun muut.
Ne olivat mukavia ja helppoja ompelutöitä, joskin tekonahka otti vähän enemmän voimia jotta saumoista tuli siistit. Viimeinen koristetikkaus päästiin tekonahkaan tekemään kaksineulakoneella, mikä oli todella kiva uusi tuttavuus koneiden joukossa.
Kolmas harjoitus sisälsi kulmien harjoitteluita kuutioiden muodossa. Itse ompelin niitä kaksi, muut taisivat ommella useamman. Joku raukka on joskus kuulemma ommellut näitä 13, ei kyllä käy kateeksi kun itsellä meinasi otsasuoni tykyttää jo sen ensimmäisen kanssa. Ulkonäköönsä nähden kuutio tekonahasta oli paljon hermoja ja vaivaa vaativa harjoitus.
Koska en hirveästi pidä materiaalin tuhlaamisesta (noista kankaista ei ole kuulemma tarkoitus tehdä mitään - sen saa hoitaa itse omalla ajallaan mikäli niistä haluaa jotain tehdä) niin ajattelin ommella noista saumaharjoituskankaista jotain, ehkäpä laukku tms?
Sillä välin kun muut vielä tekivät ensimmäisiä harjoituksiaan, minä pääsin tositoimiin ja ompelemaan ensimmäistä asiakastyötäni:
Kyseessä oli siis kaksi patjapussia.Lähtökohtana oli vain patjat ja niiden mitat. Opettajan avustuksella pääsin alkuun ja laskemaan kankaan menekkiä, leikkaamaan sopivankokoisia kankaita patjoille ja lopulta ompelemaan niitä.
Kangas oli todella hankalaa, rispaantuvaa ja aaltoilevaa, sen käsittely oli ajoittain aika mielenkiintoista sen yrittäessä väkisin vetää vinoon ommellessa..
Lopputulos oli kuitenkin kohtuullisen hyvä (kunhan olin saanut ängettyä toisen patjan pussiin - opettaja näytti koko porukalle mallia ensimmäisen kanssa) ja tyytyväisenä sain laittaa patjat pakettiin odottamaan omistajaansa.
Tulipahan opeteltua pitkän vetoketjun ompelu normaalilla paininjalalla sekä patjakulmat!
Kaikenkaikkiaan olen viihtynyt loistavasti koulussa, ja päivät ovat kuluneet todella nopeasti ompelukoneen äärellä.
Jokunen etäpäiväkin on tässä ehtinyt olla, ja ovat nekin olleet tervetullutta vaihtelua sisällä istumiseen kun aurinkokin on viimein alkanut lämmittää.
Paikkakuntakin on omalla tavallaan todella kiva, rauhallista ja kaunista maalaismaisemaa on pilvin pimein ympäristössä. On ihana oleilla ulkona pitkän päivän jälkeen ja syödä jäätelöä ja nauttia auringosta. Ja ne omenapuut! Mielettömästi kukkia! ah :)
Kirjoittelen taas aiheesta kunhan töitä tulee tehtyä vähän lisää esiteltäväksi asti.
Aurinkoisia päiviä!
